Keskellä kaikkea, kaukana kaikesta

Tiedetään tiedetään. On taas vierähtäny tovi edellisestä päivityksestä...

Selvitetäämpä tilannetta vähän.

Palataan ajassa taaksepäin joulukuun alkuun.
Brisbane on nähty ja koettu ja Surfer's Paradise alkaa tuntua liian kaupalliselta. Seuraavana alas rannikkoa on paikka nimeltä Byron Bay. Kaveri taisi joskus mainita olleensa siellä ja viihtyneensä paikassa nimeltä Arts Factory.
Kun bussi saapuu kaupungin laitamille vastaan tulee Byron Bayn kyltti. Kaupungin nimen alla lukee "Slow Down. Relax. Chill Out." Vaikuttaa lupaavalta. Gold Coast-Byron Bay Express vaihtui minibussiin ja tuota pikaa olinkin jo kirjautumassa sisään Arts Factoryyn. Majoituksena olisi kuulemma tiipii. Ihan mukava sinänsä, mutta vieressä on leirintäalue (joka on siis Arts Factoryn sisällä) jossa vuokra olisi puolta halvempi. Ja kun kerran joulu on kohta ovella, voisi asettua muutamaksi viikoksi aloilleen. Teltta maksaa siinä ajassa itsensä takaisin. Jos oikein muistan niin päivä oli 10.12.2014.

Joskus Tammikuun puolessa välissä olen kävelyllä kaupungilla ja päätän vilkaista tilin saldoa. EI HEMMETTI! Noin vähän?! Rupesin siinä sitten vähän ynnäilemään: Velat, uus kamera, uus puhelin, yhet festarit, jne. No meneehän sitä. Onneksi on kuitenkin työ majoitusta vastaan niin säästää hyvin ja vielähän tuota on aikaa etsiä duunia. Harmi vaan että moni muukin tykkää Byron Baystä, joka on kuitenkin Australian mittakaavalla (on muuten samaa kokoluokkaa ku eurooppa, ihan vaan tiedoksi) aika pieni kaupunki. Mutta alue on ehdottomasti kauneinta seutua mitä täällä on tullu vastaan.

Rantaviiva on pitkä ja näitä kavereita on riittävästi

Tuulinen pävä valittiin rantakävelylle

Mutta näköalapaikka oli kivasti niemen nokassa

Nimbin Rocks! 

Heti ku kaupungista suuntaa ulos niin on laaksot täynnä maatiloja

Olisko siinä tulevaa Black Angus pihviä?

Kun rahat alkaa käydä vähiin, astuu mukaan uusi inspiraation lähde: viime hetken paniikki. Tietysti Tammi-Helmikuu on hiljaisinta aikaa mitä tulee hedelmäfarmeihin, joten niihin ei voi luottaa vielä tulonlähteenä. Onneksi on muutamia keikkaduuneja sattunut kohdalle ja ihmiset haluaa ostaa mun tekemiä kaulakoruja. 

Se on ihmeellistä miten vähälä ihminen voi tulla toimeen ja olla kaiken lisäksi onnellinen. Kertaakaan sen jälkeen kun rahat "loppui" ei ole tullut päivää vastaan ettei olisi ollut ruokaa jääkaapissa. "Viidakko" (jungle camping site, Arts Factory) on täynnä ihmisiä jotka on liian laiskoja kokkaamaan ja mielellään ottaa osaa raaka-aine kustannuksiin (ja joskus tarjoutuu maksamaan kaiken) jos vaan joku tekee hyvää ruokaa. Ja sitähän minä rakastan tehdä/syödä.

Eli ÄITI ÄLÄ SAA SYDÄRIÄ, kaikki on hyvin.

Ja sitten kun vielä karsii turhat kustannukset pois: 

Pyykit voi pestä käsin sen sijaan että maksaisi 4 taalaa pyykkikoneesta ja taalan jokaista kahdeksaa minuuttia kohti kuivurissa. 

Kaljaa EI tartte juoda koko ajan. Edes sitä muutamaa seuran vuoksi. 

Netissä ei tartte roikkua koko ajan, eli ei tartte ostaa Wifi-aikaa joka päivälle. Tätä helpottaa fakta, että kastelin läppärin laturijohdon, joten joudun lainaamaan kaverilta johtoa aina ku haluan ladata koneen.

No mitä mä sitten oon tehny päivät pitkät? Ostin ennen tänne tuloa lisää jonglöörausvälineitä, korujen teko on aikaavievää puuhaa ja mikä parasta kaikesta joku lahjoitti mulle Carcassonnen!

Nyt on taas sitten kelkka kääntyny uuteen suuntaan. Viikko takaperin tuli majatalon omistaja kysymään josko haluaisin tehdä vähän töitä kun "Camp supervisor" lähtee lomille. Ai että haluanko?! Sitähän mä oon yrittäny teille koko ajan tolkuttaa! Musta on hyötyä teille, antakaa mulle duunia!

Nyt on siis duuni seuraavaksi kuukaudeksi ja elämä hymyilee entistä kirkkaammin. Tosin viisumin takaraja lähestyy uhkaavasti, joten pitää varmaan tehdä suunnitelmia senkin varalle.

Loppuun vielä muutama kuva viidakon ei ihmis-asukkaista.

Eastern Water Dragon. Ei syökse tulta, mutta hyppää pöydälle ja syö lautaselta jos annat tilaisuuden.

Crab spider. Pieni ja outo.

Yellow belly snake. Ei myrkyllinen. Red belly black onkin sitten ihan toista maata.

Omituisten otusten kerho

Vilkaisin edellisen tekstin päivämäärää ja tajusin että on taas päässy vierehtämään tovi...

Kalastukset on ollutta ja mennyttä. Kampasimpukkaa tuli niin vähän että ensimmäisen kuukauden jälkeen oli saalista alle puolet normaalista. Niimpä yhteisellä päätöksellä hyvästelin kalastajan elämän ja loikkasin laivasta ensimmäisessä satamassa, Burnett Headsissä, joka on aivan Bundabergin lähimaastossa.

Oliko tässä katse jo maata kohti?

 Omituisten otusten kerhon meriosasto

Spanner crab, eli vapaasti suomennettuna jakoavainrapu. Lat.nimi Ranina ranina

Slipper lobster, eli Tohvelihummeri. Sukua Moreton bay bugille 

Kuinka käsitellä pallokalaa? Vastaus: hyvin varovasti.

Näitä "futiksia" tuli joka verkon mukana. Kysessä paikallinen merimakkara.

Pieni, kaunis ja tappava Sinirengastursas

Tämä kaveri osasi vaihtaa väriä valkeasta punaiseen

Tämä oli kolmikon tylsin, ja samalla yleisin. Ei vaihtanu väriä, ei tappanu puremalla eli ei mitään hauskaa.

Kalastus oli kokemuksena aika hienoa, mutta kolme ja puoli kuukautta ilman vapaapäiviä alkoi jo painaa. Aika ottaa hieman lomaa.
Suunta siis etelään ja kohti Gold Coastia. Junanvaihto Brisbanessa ja ajatukset kohti paikkaa nimeltä Surfer's Paradise.
Mitä teillä tulee mieleen jos paikan nimi on Surfer's Paradise? Niin mullakin. Surffareita, pieniä putiikkeja, pari baaria ja yksinkertaista majoitusta.
Todellisuus on kuitenkin jotain ihan muuta. Paikka on itärannikon lomakohde numero yksi. Ja mikä pahinta, täällä alkoi juuri paikallinen versio hiihtolomasta. Eli koko kaupunki on täynnä teinejä ja niille suunnattua ohjelmaa.
Onneksi on paikallisia kavereita joiden kanssa hypätä autoon ja ajaa vaikkapa Mount Warningille.

Kiipeäminen oli helposti vaivan arvoista.

Kuitenkin kaikki tämä olisi paljon mukavampaa jos olisi se kunnon kamera taas repussa painolastina. Gold Coast on kuitenkin vain keskittymä taajamia, joten kamerakauppaa saa hakemalla hakea.
Olin monen mutkan kautta päätynyt erään paikallisen kaverin kaverin sohvalle majailemaan, Darren on majoittanut sohvasurffareita jo vuosia.
Minä ja Deanna, puoliksi meksikolainen neitokainen Austinista, Texasista, kuka majoitti Darrenia ja hänen vaimoaan kotonaan amerikassa vain kuukautta aikaisemmin, päätämme pakata vain pienet reput ja lähteä yhden yön kestävälle reissulle Brisbaneen. Sieltä löytyy nimittäin kauppojen lisäksi jotain mieleenpainuvaa...

Alkuillasta saavumme valittuun hostelliin ja saamme kuulla että hostellin baarissa on juuri alkamassa liskonäyttely.
Sinne siis kiinnostuneinä kurkkimaan. Kiertävä "lisko-erkki" oli tuonut näytille puusammakon, pari liskoa, vesikilpikonnan, käärmeen ja parivuotiaan krokotiilin. Ja esittelyn jälkeen sai ottaa valokuvia. Tämä Brisbanen reissuhan alkaa loistavan turistimaisesti!

Kävi ilmi etten juurikaan pelkää käärmeitä

Seuraavana aamuna odotti lähtö kohti koalamaata. Joskaan eläintarha ei kokonsa puolesta voi mahtailla, siellä oli kuitenkin kiitettävän kattava valikoima paikallista eläimistöä kaikenkirjavista linnuista tasmanian tuholaiseen ja vompatteihin.
Ja siellä oli vesinokkaeläin. Sanoisin että menee listalla kolmanneksi. Ja vaikka vesinokkaeläin olikin aika mahtavan näköinen otus niin kakkospaikan vie kenguruaitaus. Sinne nimittäin sai mennä sisälle kahviosta ostetun kengurunruuan kanssa ja syöttää niitä!

Aika kesyjä kavereita, sanoisin. Huomatkaa etualan Kekokana, paikalliset kutsuu puskakalkkunaksi

Deanna ja ensikohtaaminen

Näettekö "kalkkunan" ilmeen? noin kahta sekuntia myöhemmin Deannan kädessä oleva ruokapussi oli kalkkunan nokassa ja ruuat pitkin nurmikkoa

Mutta kyllä ehdoton ykkönen oli kuitenkin paikan vetonaula: 150 Koalaa. Niiden aitauksia oli joka paikassa. Ja pienestä lisämaksusta niitä pääsi halimaan!

Pakkohan se oli

Nyt on siis kamera ostettu ja leikitty turistia. Ja hauskaa on ollut. Vielä on yks paikka käymättä ennen kuin lähden jatkamaan kohti etelää rannikkoa pitkin. Ensi tiistaina kun katsotte ulos ikkunasta ja jos näyttää kylmältä, lämmitelkää tällä. :P

Troolaten ja seilaten

Vaihdan kielen suomeen tähän blogiin, niin voi sukulaiset (ja muut suomalaiset) helpommin seurata.
Link to english version

Ensimmäinen kalastusreissu on takana ja makrillit on noukittu verkosta. Uusi rupeama on edessä ja tällä kertaa kohteena on kampasimpukka 20 metriä pitkällä troolialuksella. Parasta aikaa ajetaan kohti etelää ja Bundabergin aluevesiä. Vietettiin reilu viikko Townsvillen lähistöllä. Sieltä saaliiksi tuli kampasimpukoiden lisäksi Moreton Bay Bugeja, joka on paikallinen "rapu". On nimittäin kummallisen näköinen otus. Mutta maukas.

 Ravun pyrstö ja pää kuin tieteiselokuvasta.

Verkoista nousee paljon muutakin. Suurin osa täysin harmittomia, kuten alla olevat kalat.

Tuo punainen kala taustalla näyttää ihan kiukkuselta sammakolta edestä päin. Kaks muuta on kovia ku kivet.

Mutta näiden lisäksi lajittelupöydälle osuu usein Siipisimppuja ja muita vähemmän vaarallisia kaloja. Ja silloin tällöin merikäärmeitä. Onneksi niitten suut on pieniä niin ne ei pääse puremaan. On nimittäin melko myrkyllisiä.

Meillä on myös jätekalan käsittelyjärjestelmä. Suomalaisille tuttu Särkänniemestä.

Nämä kaverit seuraa laivaa helpon ruuan perässä ja sitähän riittää.

Eli kampasimpukkaa rahan toivossa jouluun asti. Mitä sen jälkeen tapahtuu, vain aika näyttää.

P.S. tässä vielä linkki aikaisempiin kuviin matkan varrelta

October 8th

Done and done.

I have finally cut my last fish. We dropped off 148 trays to the mothership on 4^th and went and got another 128 trays in the last 3 nigths. Which is good. We are now anchored few miles off Cape York, and this will be our last stop before Townsville. So starting from tomorrow it's four days and nights beaming south the shortest way.

Tonight is an eclipse of the moon. Cool since I don't remember ever seeing one before.

Also, mother nature gave us a surprise today when coming here. We had the tide pushing us forward when we were coming through between some islands. The water was calm but moving fast. All of a sudden we saw waves breaking in the middle of the sea in front of us for no apparent reason. It was the wind pushing the other way. From smooth sailing to bumping all over the place like crossing a line.

October 1st

Dolphin charity

Load her up and head home. That's the name of the game now. I thought the catch was getting smaller. Well, I was wrong. We have gone from 90 trays to 200 trays in three nights. The first 90 took us 6 days.

Average tray weights 11 kilos and we lose a third of a fish when cutting. And we can fit 250 trays in the room and 32 in the snap. You do the math.

Every spot where we have been cutting the fish we have had different sealife disposing the waste. Some have mass amounts of small fish, some have groups of catfish. Here where we are now we have dolphins. How cool it is doing your job and having a dozen dolphins swimming around your boat having easy breakfast? No need to go for a dolphin tour.

Oh, and on a sidenote: Sleeping while the boat is rocking has an effect on your dreams. It is really hard to walk.

26th september

Last stretch.

11 days left of the fishing season. And I am ready to go. How I know? I started having my dreams mix up with reality. Few nights back an hour before wake up I was already cutting fish into quarters. Then I realized I first need to wake up and pick up the net before I get to that point. Today when I was having a nap I was swimming at the back of the boat with a rod and a reel trying to catch spanish mackerel to get more fish to unload, but was only getting seaweed.

I am feeling more and more tired every passing day and it's really affecting my mood. And I think Bruce is starting to feel the end nearing also. He's been at it for 5 months already this year.

The haul is getting so small by night now that it getting to a point I would be making more money doing something else. And doing something else would allow me to be around other people also, which would be a big bonus...

So for anyone who is thinking of going fishing and making money. The fish don't know you want to cut them up and sell them in big numbers, so they don't get in to your net every night. And even if you still decide that this is something you want to do, for the love of god, choose a bigger boat! Just you and a captain day in day out can be a little stressful at times. And when you are out there you don't get to go ashore when you want to. Or go and have a beer in a bar even when you are. You a stuck in a metal can swaying up and down in the middle of nowhere and all you can hear is the main engine humming in the background. I know I will not be watching a lot of movies when I get back in to a guesthouse. You can bet I have seen a few in the passing days.

September 15th

Crocodile story included

I think I know where they got the idea for those flying seeds of the soul tree in the movie Avatar. Remember the white fluffy looking things that landed on the main guys arms and all?

They are called Feather Starfish and we get them in our nets basically every night. I found two of them alive after being 10 hours inside the net while it was on the reel. Hardy little things. Usually they are just chopped up to pieces when we shoot the net out. I wonder how they look like when you are diving amongst them?

Three weeks left of the fishing season. We are not catching as much fish as we did before, but still a fair bit.

I had a dream the other night where I said to my friend that I need to rest. Maybe this sleeping in 2-5 hours at a time is starting to get to me...

Luckily the nurses in Weipa hospital provided me with a splint to put on my hand when resting and some Codeine laced Paracetamol, so that's not bothering me anymore.

On to the crocodile story...

About a week ago we had an afternoon at a nameless beach. As I was minding my time collecting seashells for necklaces and finding a suitable lump of bauxite to send to a certain rock collector, when I came across something unmistakable. Crocodile tracks. And about 5 minutes later there it was. Right in the water next to the beach: my first salt water crocodile! It was about my size and I was curious to take a closer look. Too bad it was a little shy and I only got to about 10 meters from it before it turned around and started swimming away.