Mutta ekan palan aurinkoa nappasin jo aamutuimaan Helsinki-Vantaalta.
Onneksi Will oli järjestäny meille loistokkaan majapaikan. Puhtaat lakanat, kattotuuletin ja oma suihku. Luksusta siis kerrakseen. Ilmastointikin olisi, mutta se on varma tapa saada flunssa päälle, joten säästämme sähköä.
Vajaa kaksi vuotta on mennyt siitä, kun viimeksi Kuala Lumpurin katuja astelin. Paljon on tuttua, mutta paljon on myös muuttunut.
Pari uutta tönöä on pystyssä ja uusia työmaita on ilmestynyt. Ensimmäinen järkytys oli, kun käännyttiin kulman ympäri Petaling streetille ja UO-supermarketin paikalla oli vaan aaltopeltiseinät ja kyltti "Demolition in progress". En sitten ostanutkaan partateriä.
Angry Birds on myös valloittanut aasiaa. Pehmoleluja lastenliikkeissä ja paitoja katukauppiailla. Ja mun rakkaat Baby Milo T-paidat loistaa poissaolollaan! tainnu linnut mennä apinoiden edelle. Mutta edelleen mulle yritetään kaupitella naisten käsilaukkuja, aurinkolaseja vaikka kuljen pleksit päässä, ja koska mulla on tatuointi kaulassa niin leimaliikkeiden edustajat on sitä mieltä että yksi lisää ei tekisi pahaa.
Päivä meni lähinnä käveleskellessä ympäriinsä ja satunnaisosotoksia tehdessä. Mutta yhden pakollisen sain tänään hoidettua pois alta: Bakti Woodlands on edelleen yksi parhaita ruokapaikkoja missä olen ikuna syöny. Vaikka ruoka on pelkkää vegemättöä. Mutta on se vaan niin hyvää. Ei niillä turhaan lue kyltissä "Better pay to the cook, than to the doctor."
Myös Pasar Seni-aseman luona ollut graffitiseinä on saanut uuden ilmeen ja siitä kävinkin innolla kuvia räpsimässä. Täällä vaan nettiyhteydet on sen verran hitaat, että taitaa jäädä isompien kansioiden lataaminen paremille yhteysmaille.
Saa nähdä kuinka usein tänne jaksaa tulla/pääsee kirjottelemaan, mutta tulevaisuudesta sen verran, että huominen menee vielä täällä muutamia tarpeellisia ostoksia tehdessä (kameran vara-akku, otsalamppu,jne.) ja ylihuomenna olis tarkoitus hypätä viereiseen maahan jä lähteä Sumatran viidakon uumeniin samoilemaan.
Näihin kuviin ja tunnelmiin ryytynyt mutta onnellinen matkamies lähtee suihkuun (toista kertaa tänään. joo, on lämmin) ja kattelee että miten ne unoset maistuu taas tämän metropolin keskellä.
Nähtäväksi jää, milloin Anniinan pää saapuu näille leveysasteille. Ei kuulemma vielä ole päässy perille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti